Vuonna 2005 tuli voimaan tutkintouudistus joka rajaa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaa. Tavoiteaika tutkinnon suorittamiseksi esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinnossa on viisi vuotta, mutta opiskeluoikeutta opiskelijalla on seitsemän vuotta jonka aikana tutkinto tulisi viimeistään saada valmiiksi. Mutta onko tällainen rajaus ihan viisasta? Itse olen sitä mieltä, että ei.
Meitä on monenlaisia opiskelijoita. Toisille sopii se, että opintoihin keskitytään tiiviisti ja valmistutaan nopeasti. Toisille taas parempi tapa on hieman hitaampi opiskelutahti ja osa-aikainen työssäkäynti samaan aikaan. Itse suoritin korkeakouluopintoja silloin kun opiskeluoikeus oli vielä rajoittamaton. Opintoni venyivät, mutta yhtaikaa opintojeni kanssa olin myös työelämässä ja työskentelin osa-aikaisena taksinkuljettajana.
Tuo minun tyylini on tehty nykyopiskelijoille hankalaksi, koska koko ajan pitää ajatella sitä tiettyä päivämäärää mihin mennessä opiskelut olisi viimeistään saatava valmiiksi. Mutta haluammeko työelämään vain sellaisia nuoria työntekijöitä jotka ovat kulkeneet esimerkiksi opintopolun suoraan peruskoulusta lukioon ja sieltä korkeakouluun ja sitten vasta kunnolla työelämään? Varmasti heillekin löytyy käyttöä, mutta eikö olisi hyvä myös mahdollistaa työskentely opintojen ohessa jollain toisella alalla ja joustavampi opiskelutahti? Näin saisimme työelämään jo enemmän elämänkokemusta omaavia ihmisiä jotka osaavat katsoa maailmaa laajemmin eivätkä vain kapeakatseisesti oman alansa näkökulmasta.
Suomessa on myös työvoimapulaa monilla matalapalkka-aloilla kuten kuljetus- ja siivousalalle. Alamme olla näillä aloilla myös varsin riippuvaisia vierastyövoimasta. Näidenkin alojen työvoimapula voisi helpottaa jos opiskelijoille annettaisiin paremmat mahdollisuudet työskennellä opintojen ohella. Samalla nuori ihminen saisi jo työkokemusta joltain alalta ja saisi uutta näkökulmaa asioihin tätä kautta. Näille nuorille osa-aikatyöstä maksettava palkka ei varmastikaan menisi myöskään sukanvarteen talteen vaan se ohjautuisi jokseenkin varmasti kulutukseen ja tukisi siten myös yleisesti Suomen taloutta.
Hallituksen ja muiden päättäjien jatkuva into tehostamiseen ja työurien pidentämiseen on ehkä hieman kapeakatseista kun ajattelee asiaa näin. Onko se liikaa pois työurien pituudesta jos osa opiskelijoista käyttäisikin opiskeluihin pari vuotta kauemmin, mutta työskentelisikin siinä samalla osa-aikaisesti varsinkin tietyillä työvoimapula-aloilla? Se ei tietenkään ole suotavaa, että opiskeluaikaa vaan pidennetään ja osa ajasta käytetään kotona lorvimiseen yhteiskunnan piikkiin, mutta ne jotka haluavat pidentää opiskeluaikaansa koska käyvät yhtaikaa töissä olisi otettava huomioon. Opintotukijärjestelmän tulisi myös joustaa kunkin opiskelijan tilanne huomioon ottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti